"Karjala tulisi kalliiksi" Osa 1

Suurin myytti Karjala-keskustelussa on väite, jonka mukaan Karjalan palauduttua "Karjala tulisi kalliiksi".

Tämän väitteen heitti julkiseen keskusteluun Helsingin Sanomat - muistini mukaan - vuonna 1992. Väitteen takana oli joku Tampereen yliopiston mattivirtanen, joka suhteellisen suppeassa artikkelissa halusi sanoa, että "Karjala tulisi kalliiksi".

Sanoma on selvä. Jos Karjala palautuisi, se tulisi "kalliiksi".

Voi olla, tai voipa olla olemattakin, mutta asia pitää aina analysoida.

Kalliiksi kenelle? Milloin? Kuka esittää laskun? Mikä on laskun summa, eräpäivä ja kenen tilille se maksetaan?

Asia on niin tärkeä, että se pitää ottaa käsittelyyn useassa eri blogikirjoituksessa.

Avataan keskustelu tarkastelemalla ensin mistä rahaa tulee Karjalaan ja miten sitä verotetaan.

RAHAA TULEE KARJALAAN

1) Yksityiset suomalaiset yritykset ottavat omalta pankkitililtään omaa rahaa, jolla ne lähtevät työllistämään suomalaisia (tai venäläisiä nykyasukkaita) omiin projekteihinsa.

2) Yksityiset riippumattomat kansalaisjärjestöt siirtävät säästöjään Karjala-projekteihin.

3) Yksityiset ulkomaiset yritykset tuovat Suomeen rahaa ulkomailta, ja käyttävät sitä työllistääkseen suomalaisia (tai Karjalan nykyasukkaita) omiin projekteihinsa.

4) Yksityiset suomalaiset, ehkä enimmäkseen karjalaiset, käyttävät omia säästöjään tehdäkseen hankintoja tai työllistääkseen työmiehiä omilla tonteillansa.

5) Yksityiset suomalaiset tekevät omasta aloitteestaan päätöksiä lahjoittaa omaa rahaansa Karjala-projekteihin.

6) Ulkomaiset hyväntekeväisyysjärjestöt ovat keränneet varoja, joilla halutaan auttaa hädänalaisia Karjalassa.

7) Venäläiset yritykset sijoittavat Karjalaan.

8) Karjalan nykyiset yritykset investoivat Karjalaan.

MITEN VALTIO ANSAITSEE KARJALALLA

1) Kun yksityiset yritykset sijoittavat omia varojaan Karjalaan, valtio perii jo toisen kuukauden 10. päivä maksettujen palkkojen ennakonpidätykset. Nämä pidätykset tulevat yritysten omasta budjetista.

2) Karjalan nykyiset yritykset tulevat Suomen valtion verotuksen piiriin. Nykyinen työvoima tulee ennakonpidätysten alaisiksi. Voitolliset yritykset alkavat maksaa voittoveroa. Tehdyistä ostoista lasketaan arvonlisävero.

3) Karjalan suomalaisten ennen sotia omistamat 40 000 pientilaa tulevat heti kiinteistöverotuksen kohteiksi, kun ne on lunastettu omaan käyttöön.

4) Karjalaan tehdyistä vähittäiskaupan investoinneista alkaa kertyä arvonlisäveroa sen jälkeen, kun kaupat on avattu vähittäismyynnille.

5) Karjalan jälleenrakentamiseen tarvittava materiaali lisää suomalaisten tehtaiden kysyntää. Kasvanut liikevaihto johtaa arvonlisäverokertymän kasvuun. Mahdollinen lisätyövoima tarkoittaa kasvavaa ennakonperintää Suomen valtiolle. Liikevaihdon kasvu tarkoittaa myös voittojen lisääntymistä ja valtion verotulojen kasvua.

6) Lisääntynyt liikenne nyky-Suomesta Karjalaan ja takaisin tarkoittaa sekä bensiiniveron kertymän kasvua että yleensä lisääntynyttä liikevaihtoa liikennepalvelujen osalta.

7) Karjalan metsävarat ja muut luonnonvarat lisäävät yksityisiä tuloja, ja sitä kautta myös valtion verotuloja.

8) Karjalan kiinteistöjen, pientilojen yms. omaisuusratkaisut lisäävät voimakkaasti kiinteistökauppoja ja muita toimia, joiden takia valtion leimaverotulot ja muut hallintomaksutulot kasvavat.



-