Karjala-keskustelussa väitellään kahdesta eri kysymyksestä. Keskustelun voi sabotoida milloin tahansa siirtämällä keskustelu yhdestä kysymyksestä toiseen.
Karjala-keskustelun kaksi kysymystä ovat nämä:
1) Olisiko Karjalan palautuminen Suomelle hyvä vai huono asia?
2) Uskotko, että Karjala todella voisi palautua?
Nämä voidaan vielä tiivistää lyhyisiin kysymyksiin:
- Haluatko?
- Uskotko?
Jos Karjalasta puhutaan hyvä-huono-akselilla, kysymys usein kuuluu: Kannattaisiko Karjalan palautus (taloudellisesti)? Tällöin pohditaan kustannuksia ja hyötyjä. Arvioidaan, palaisiko kukaan karjalainen (suku, perhe) omille mailleen, vai jäisikö Karjalaan vain köyhä venäjänkielinen väestö.
Jos Karjalasta puhutaan uskomusten tasolla, kysymys kuuluu: Voisiko Karjalan palautus olla mahdollista? Tällöin kysellään Suomen valtion johdon halukkuudesta kyseenalaistaa Stalinin vetämä rajalinja ja Venäjän halusta tunnustaa varkautensa ja luopua jostakin, jonka se on jo ehtinyt vakiinnuttaa osaksi omaa hallinnollista aluettaan.
Keskustelijoiden pitää aina erottaa, kummasta aiheesta keskustellaan. On tavattoman helppoa sabotoida hyöty/kustannus-keskustelu tokaisemalla: "luuletteko, että Venäjä suostuisi antamaan alueitaan meille". Vastaavasti arvuuttelu Karjalan palautuksen mahdollisuuksista voidaan tuhota mesoamalla näin: "Mutta eihän kukaan halua Karjalaa takaisin".
Jos puhutaan Karjalan palautuksen kannattavuudesta, silloin pysytään asiassa ja pohditaan Karjalan palautuksen tuomia työpaikkoja ja julkisten rakennusten kustannuksia. Mietitään, kuinka paljon investointirahaa tulee yksityisiltä tahoilta, ja kuinka paljon siitä valuu verotuloina valtiolle. Keskustelu onnistuu, jos se pystyy vastaamaan näihin kysymyksiin.
Toisaalta jos puhutaan Karjalan palautuksen todennäköisyydestä, silloin analysoidaan historiallista syyllisyyttä, etenkin sodanaloittajan, Stalinin, puna-armeijan, Neuvostoliiton syyllisyydestä. Samoin voidaan pohtia suomalaista alistuvaa psyykettä tai sitä, miksi Suomi on edelleen suomettunut eikä uskalla ajaa edes omia perusoikeuksiaan.
Keskustelu onnistuu vain, jos pysytään itse asiassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti