Tämän päivän maailmassa ei tarvita Karjala-keskustelua masentuakseen. Riittää kun lukee talousuutisia.
Mutta jos elämä muuten hymyilee, ja kaipaa syväsukellusta ahdistuneen suomalaisen psyykeen mustimpiin syövereihin, kannattaa mennä Suomi24-keskustelupalstalle lukemaan "Karjalan palautuskeskustelua".
Karjala-keskustelu on periaatteessa samanlaista väittelyä kuin ilmastonmuutos-, evoluutioteoria- tai vaikkapa jatkosodan syyllisyyskeskustelu. Kaikissa näissä väittelyissä on "virallinen totuus", jonka takana on musertava määrä voimaa ja valtaa.
Vastapuolella on vaihtelevasti huomattava määrä älyllistä pohdintaa, moniarvoista argumentointia ja - pahoin pelkään - oikeassa olemisen sietämätöntä oivallusta.
Esimerkiksi "ilmastonmuutos" on lopullisesti "päätetty" musertavan tiedemiesjoukon toimesta. Ainakin media, poliitikot ja uusia autoja markkinoivat mainosmiehet ovat niin päättäneet.
Kukaan ei edes kehtaa muistuttaa, että kyse on pelkästä tulevaisuuden ennustuksesta, ei mistään tieteellisesti todistetusta tosiasiasta.
Evoluutioteoria on valettu betoniin ja nostettu ainoaksi oikeaksi totuudeksi, mutta siinäkin liikutaan niin kaukaisilla esihistoriallisilla ajanjaksoilla, ettei niitä voi täydellä varmuudella eritellä.
Jatkosodan tulkintoja johtaa "sodan voittajan historiankirjoitus", vaikka objektiivinen kokonaistarkastelu olisi hedelmällisempää.
Karjala-kysymyksen tapauksessa itsestään selvyyksiä, näitä musertavan ylivoimaisia argumentteja löytyy myös:
- raja on siellä missä se nyt on. Tämän tosiasian taakse on äärimmäisen helppo mennä. Ei näköjään haittaa, että rajan piirsi miljoonia tapattanut diktaattori, joka ensin sopi asioista Hitlerin kanssa. Ei haittaa, että raja syntyi sopimusrikkomusten ja hyökkäyssodan seurauksena. Riittää, että se on. Muut ovat siten "väärässä".
- Venäjä ei halua antaa Karjalaa takaisin. Tämä poleeminen väite ei perustu empiiriseen haastatteluaineistoon vaan oletukseen, joka eittämättä voi olla tottakin. Äärimmilleen vietynä voitaisiin todeta, että Venäjä voisi tuoda kaikki ydinaseensa Suomeen ja tuhota kaiken elämän Suomen alueelta, ja samalla taitaisi elämä loppua koko maapallolta.
Mistä siis keskustella jos näin on?
Karjalasta tulee keskustella siksi, että siitä voi keskustella. Missä media, siellä Karjala-keskustelu.
Jos Karjalasta vaiettaisiin, se osoittaisi kaiken inhimillisyyden kadonneen Suomesta ja suomalaisesta keskustelusta.
Karjala-keskustelua ei kuitenkaan käydä pelkästään tällä mainitulla tasolla. Suomessa ei jaeta journalistipalkintoja tai Finlandia-palkintoja tai ylipäätään anneta mitään tunnustusta siitä, että joku rikkoo tabuja, vapauttaa Karjala-keskustelua tai puolustaa suomalaisten ihmisoikeuksia.
Tämä tilanne on ongelma. Ongelma pahenee mitä lähemmäksi mennään Suomi24-tyyppistä sensuroimatonta Karjala-räävintää.
Todellisuudessa Suomessa harjoitetaan aikuisten koulukiusaamista heti, kun joku avaa Karjala-keskustelun.
Keinoja on monenlaisia. Yleisesti nimitellään keskustelijoita "kaheleiksi", "elämöijiksi", "hihhuleiksi" tai millä tahansa halveksivalla nimellä. Tietysti Karjalan palautuskeskustelijoita nimitellään vielä "ryssittelijöiksi", sen jälkeen kun heitä on nimitelty edellä mainituilla halventavilla nimityksillä. Suomalaisia saa kyllä nimitellä, jos suomalaiset puhuvat Karjalasta, mutta venäläisiä ei tietenkään saa nimitellä, tai muuten!
Keskustelijoiden persoona otetaan esille. Luetellaan keskustelijan asuinpaikka, ammatti, titteli, sukupuoli, ikä, harrastukset jne. Ilkutaan näillä. Tehdään niistä numero. Laitetaan persoona naurunalaiseksi.
Jos keskustelija liikkuu "kaupungilla" tai on julkisissa tiloissa, luodaan fyysisiä esteitä. Estetään Karjalan palautuskeskustelijalta pääsy Karjala-taloon tai Karjalan kesäjuhliin. Jos henkilö on jo sisätiloissa, ajetaan tämä ulos. Minulla on valokuvia yhdestä tällaisesta tapahtumasta.
Sepitetään mielikuvituksellisia tarinoita, jotka eivät pidä paikkaansa. Kerrotaan esimerkiksi, että joku Karjalan palautuksesta keskusteleva "ei enää saa viisumia Venäjälle", vaikka keskustelijalla on viisumi, tälläkin hetkellä.
Mielikuva, tai kielikuva, joka tästä syntyy on tämä: mennään Ison Selän taakse turvaan, ja sieltä käsin huudellaan hävyttömyyksiä. Iso Selkä on ydinasevaltio, "suurvalta", omnipotentti mahti, joka pystyy mihin tahansa. Näin uskotteleva "koulukiusaaja" tuntee olevansa itsekin vahva ja mahtava. Pönkitetyllä itsetunnolla voidaan sitten haukkua keskustelijoita ilman mitään pidäkkeitä.
Kuitenkin Suomessa on perustuslaki, ja ihmisyyttä turvaamaan on luotu YK:n ihmisoikeuksien julistus, jota myös Suomen laki myötäilee.
Valitettavasti laki ei suojele niitä, jotka jäävät "virallisen totuuden" tai esimerkiksi Venäjän oletetun suurvaltamahdin musertamiksi. Millään keskustelun säännöillä, puhumattakaan kohteliaisuussäännöillä, ei ole mitään tekoa, kun "virallinen totuus" jyrää.
Vielä yksi keskustelu, jossa nähdään samanlaisia elementtejä, on maahanmuuttokeskustelu. Tässä keskustelussa "virallinen totuus" on äärimmäisyyksiin menevä suvaitsevaisuus, jolla on kosketuspintaa vasemmistolaisuuteen, joka puolestaan väittää pitävänsä pesäeroa "natsistiseen" tai "fasistiseen" rasismiin. Puuttumatta tässä yksityiskohtaisemmin siihen, että vasemmistodebatissa on hyvinkin suvaitsemattomia elementtejä, voidaan todeta, että maahanmuuttokeskustelun toisinajattelijasiipi saa tuta "virallisen totuuden" musertavan voiman aina julkista häväistyskirjoittelua tai tutkintapyyntöjä myöten.
Kyllä, Venäjä voisi halutessaan tuhota kaiken elämän tältä planeetalta ja raja on edelleen siinä mihin diktaattori sen piirsi, mutta keskustelun oikeutuksen takaa Suomen perustuslaki.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maahanmuutto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maahanmuutto. Näytä kaikki tekstit
torstai 8. tammikuuta 2009
lauantai 27. joulukuuta 2008
Karjala ja "väestöongelma"
Olen viime viikkoina lukenut paljon blogeja, joissa käsitellään avoimesti maahanmuutto-ongelmaa. Tunnetuin näistä blogeista on kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon Scripta, mutta myös muita herkullisia on, kuten tämä , jossa on myös paljon kiinnostavia linkkejä.
Blogit ovat erinomainen asia käsitellä asiallisesti ja perusteellisesti kysymyksiä, jotka askarruttavat suomalaisia, mutta joista eivät mediavaltaa käyttävät monopolilehdet tai muut mielipidevaikuttavat halua puhua.
Koska maahanmuutto on kuuma peruna, josta löytyy loputtomasti debattia netissä, on syytä analysoida Karjala-kysymystä tässä valossa.
Olisiko Karjalan palautus pelottava maahanmuuttopainajainen? Pitääkö Karjalan palautusta vastustaa maahanmuuttopainajaisten takia?
KARJALAN NYKYVÄESTÖ
Karjalan nykyväestön määrää voi arvioida venäläisistä lähteistä. Vuonna 2002 järjestettiin väestönlaskenta, jonka tulokset eivät ole sellaisenaan käytettävissä. On kuitenkin tehty arviolaskelma Karjalan nykyasukkaiden määrästä. Se näyttää tältä:
Karjalan Kannas 274 816
Laatokan Karjala 96 330
Lukuja voidaan tarkastella myöhemmin tarkemmin jossakin toisessa kirjoituksessa.
Yhteensä Suomen pakkoluovuttamassa Karjalassa asui siis vuonna 2002
371 146 sielua.
Entäs nyt? Venäjän laskennallinen väestönkasvu on ollut viime vuosina -0,6% eli siis miinusmerkkinen.
Jos tämä luku sovelletaan sellaisenaan Karjalan asukaslukuun, vuonna 2005 Karjalassa olisi asunut 364 361 asukasta, vuonna 2007 tasan 360 000 asukasta ja vuonna 2009 355 694 asukasta.
VISIO 1 - KAIKKI JÄÄVÄT KARJALAAN
Karjala palautuu, ja noin 350 000 asukasta jää asumaan Karjalaan. Hyvin epätodennäköinen skenario, jossa Venäjä ei onnistuisi vaatimaan yhdenkään työntekijänsä (rajavartiosto, miliisi, armeija, virkamiehet, näiden perheet ja viiteryhmät) siirtämistä palvelemaan uusvanhaa rajaa. Venäjä näkisi tilanteen, jossa se menettäisi pari sataa tuhatta työikäistä virkamiestä, miliisiä, rajavartijaa, upseeria jne. Suostuisiko Venäjä tällaiseen työvoiman menetykseen?
VISIO 2 - SIVIILIVÄESTÖ JÄÄ KARJALAAN
Karjala palautuu. Venäjä kutsuu uusvanhalle rajalleen rajavartioston ja muut virkamiehet, miliisit, armeijan henkilöstön, näiden perheet ja viiteryhmät Rajajoen itäpuolelle palvelemaan Venäjän Federaatiota, kuten he tekevät tälläkin hetkellä. ProKarelian arvio:
Karjalaan jäisi 200 000 asukasta.
VISIO 3 - SUURIN OSA MUUTTAA POIS
Karjala palautuu. Edellä maininnut virkamieskunta viiteryhmineen siirtyy palvelemaan isänmaataan uusvanhan rajan tuntumaan. Lisäksi muualta Venäjältä, Ukrainasta tai Valko-Venäjältä vuoden 1944 jälkeen siirretty väestö ainakin osittain palaa alkuperäiselle kotiseudullensa. Suuri osa nuorisosta näkee tilaisuutensa tulleen ja muuttaa houkuttelevaan Pietariin tai Petroskoihin.
Karjalaan jää 100 000 asukasta tai alle.
VISIO 4 - LÄHES KAIKKI MUUTTAVAT POIS
Karjala palautuu. Kaikki kohdan kolme ihmiset muuttavat pois, ja lisäksi Venäjä evakuoi puolipakolla muutkin pois. Vain harvat eläkeläiset, aktiiviset nuoret aikuiset tai suomensukuiset vastustavat pakkoevakuointia ja jäävät Karjalaan.
Karjalaan jää 10 000 asukasta.
KARJALAN NYKYASUKKAIDEN KOHTALOITA
Jos Karjala palautuu, sinne jää asukkaita. Tarkastellaan visio 2:n mukaista skenaariota, jossa Karjalaan jää 200 000 nykyasukasta. Mitä sitten tapahtuu?
Visio 1 - kaikki jäävät paikalleen
Tässä visiossa Suomen yhteyteen liitetty Karjala (raja siirretään uusvanhalle paikalleen) avaa nykyisen rajan, jonka yli saa esteettömästi liikkua kaikista sen nykyisistä kohdistaan.
Kukaan nykyasukas ei muuta nykyisen Suomen alueelle, jolloin mikään ei väestöllisesti muutu nykyisen Suomen alueella.
Suomeen palautettava Karjala on tällöin 200 000 asukkaan alue, jonka väestöntiheys on 7,4 asukasta neliökilometrillä. Se on huomattavasti harvemmin asuttu kuin nykyinen Suomi (16 asukasta neliökilometrillä), puhumattakaan samojen leveysasteiden Suomesta (noin 30-40 asukasta neliökilometrillä).
Suomeen liittyy siis harvaan asuttu alue, jonne mahtuu moninkertainen muu väestö, jotta päädyttäisiin samaan väestöntiheyteen kuin missä nykyinen Suomi on.
Visio 2 - muuttoja Suomen sisällä 50/50
Karjalan palauduttua 100 000 asukasta jää Karjalaan. Tällöin Suomeen liittyy alue, jossa väestöntiheys on enää 3,7 asukasta neliökilometrillä.
Muun Suomen alueelle tulee 100 000 asukasta. Näiden ihmisten vaikutus nykyisen Suomen väestöntiheyteen on 0,3 asukasta neliökilometrillä. Suomen asukastiheys muuttuisi siis 16 + 0,3 = 16,3 asukasta neliökilometrillä.
Jokaista nykyiseen Suomeen muuttavaa nykyasukasta vastaisi 52 suomalaista. Sadan satunnaisen suomalaisen joukossa olisi siis kaksi Karjalan nykyasukasta.
Jos nämä asukkaat jakaantuisivat tasan jokaiseen Suomen kuntaan (ennen vuodenvaihteen kuntaliitoksia), jokaiseen kuntaan tulisi noin 240 Karjalan nykyasukasta. Pienissä kunnissa he olisivat näkyvä väestönosa, kaupungeissa heitä ei erottaisi katukuvassa.
Jos väestö jakautuisi suhteessa kaupungin tai kunnan asutukseen, Helsinkiin riittäisi runsaat 10 000 Karjalan nykyasukasta, Tampereelle noin 4200 asukasta.
Visio 3 - kaikki nykyasukkaat nykyiseen Suomeen
Jos Karjalan palauduttua kaikki nykyasukkaat siirtyisivät nykyisen Suomen puolelle, lukemat voidaan kertoa kahdella edellisestä tarkastelusta. Kussakin sadan suomalaisen joukossa olisi neljä Karjalasta siirtynyttä nykyasukasta.
Karjalassa tilanne olisi dramaattisempi. Koko Viipuri tyhjenisi täysin. Kaikki vanhat kaupunkiasunnot voitaisiin palauttaa alkuperäisille omistajilleen. Kaikki tontit olisivat palautettavissa alkuperäisomistajille.
Karjala "palautuisi tyhjänä", mutta muu Suomi joutuisi asuttamaan 200 000 asukasta.
Visio 4 - paikalleen, nykyiseen Suomeen, EU:n alueelle 33 / 33 / 33
Tässä vaihtoehdossa kolmasosa nykyisistä asukkaista painuisi saman tien Ruotsiin, Saksaan, Portugaliin, Maltalle, mihin kukin haluaisikin. Tällöin Karjalaan jäisi vain 66 000 asukasta, ja Karjalan väestöntiheykseksi jäisi 2,5 asukasta neliökilometrillä. Nykyisen Suomen väestöntiheyden lisäys olisi 0,2 asukasta neliökilometrillä. Muihin EU-maihin "katoaisi" loput.
Vaikutukset niin Karjalassa kuin nykyisen Suomen alueella olisivat mahdollisimman vähän dramaattisia. Karjala jäisi asutetuksi ainakin osittain, mikä ylläpitäisi pienimuotoista yritystoimintaa päivästä 1 alkaen. Vaikutus nykyiseen Suomeen olisi minimaalinen - kutakin sataa satunnaista asukasta kohti olisi vain yksi uusi asukas.
Visio 5 - kaikki nykyasukkaat EU:n alueelle
Voisi olla myös teoriassa mahdollista, että Karjalan nykyasukkaat tuntisivat olonsa parhaimmaksi siirtymällä mahdollisesti lämpimämpiin tai muuten ystävällisempiin EU-maihin.
Niinpä esimerkiksi tasaisesti jaettuna kuhunkin EU-maahan riittäisi noin 8000 Karjalan nykyasukasta.
Tai jos nykyväestö jaettaisiin tasaisessa suhteessa EU:n alueelle väestösuhteessa, silloin yhtä nykyasukasta kohti olisi 2500 EU-kansalaista.
Visio 6 - jokin edellämainituista
Kuten konkreettinen matemaattinen tarkastelu todistaa, Karjalan nykyasukkaiden tulevaisuus Karjalan palautuksen jälkeen ei näyttäisi muodostuvan dramaattiseksi missään tapauksessa.
Yhdessäkään vaihtoehdossa eivät Karjalan nykyasukkaat muodosta ylivoimaista rasitetta minkään tarkastelualueen resursseille, ei Karjalan, ei nykyisen Suomen eikä EU-alueen.
Erilaisten ihmisten yksilölliset ratkaisut Karjalan palauduttua johtaisi johonkiin laskennalliseen suhteeseen kolmen mahdollisen asuinalueen välillä.
On myös mahdollista, että Karjalan nykyasukkaista jäisikin reilusti alle 200 000 Suomen (ja EU:n alueelle). Tällöin tilanne olisi vieläkin vähemmän dramaattinen.
Blogit ovat erinomainen asia käsitellä asiallisesti ja perusteellisesti kysymyksiä, jotka askarruttavat suomalaisia, mutta joista eivät mediavaltaa käyttävät monopolilehdet tai muut mielipidevaikuttavat halua puhua.
Koska maahanmuutto on kuuma peruna, josta löytyy loputtomasti debattia netissä, on syytä analysoida Karjala-kysymystä tässä valossa.
Olisiko Karjalan palautus pelottava maahanmuuttopainajainen? Pitääkö Karjalan palautusta vastustaa maahanmuuttopainajaisten takia?
KARJALAN NYKYVÄESTÖ
Karjalan nykyväestön määrää voi arvioida venäläisistä lähteistä. Vuonna 2002 järjestettiin väestönlaskenta, jonka tulokset eivät ole sellaisenaan käytettävissä. On kuitenkin tehty arviolaskelma Karjalan nykyasukkaiden määrästä. Se näyttää tältä:
Karjalan Kannas 274 816
Laatokan Karjala 96 330
Lukuja voidaan tarkastella myöhemmin tarkemmin jossakin toisessa kirjoituksessa.
Yhteensä Suomen pakkoluovuttamassa Karjalassa asui siis vuonna 2002
371 146 sielua.
Entäs nyt? Venäjän laskennallinen väestönkasvu on ollut viime vuosina -0,6% eli siis miinusmerkkinen.
Jos tämä luku sovelletaan sellaisenaan Karjalan asukaslukuun, vuonna 2005 Karjalassa olisi asunut 364 361 asukasta, vuonna 2007 tasan 360 000 asukasta ja vuonna 2009 355 694 asukasta.
VISIO 1 - KAIKKI JÄÄVÄT KARJALAAN
Karjala palautuu, ja noin 350 000 asukasta jää asumaan Karjalaan. Hyvin epätodennäköinen skenario, jossa Venäjä ei onnistuisi vaatimaan yhdenkään työntekijänsä (rajavartiosto, miliisi, armeija, virkamiehet, näiden perheet ja viiteryhmät) siirtämistä palvelemaan uusvanhaa rajaa. Venäjä näkisi tilanteen, jossa se menettäisi pari sataa tuhatta työikäistä virkamiestä, miliisiä, rajavartijaa, upseeria jne. Suostuisiko Venäjä tällaiseen työvoiman menetykseen?
VISIO 2 - SIVIILIVÄESTÖ JÄÄ KARJALAAN
Karjala palautuu. Venäjä kutsuu uusvanhalle rajalleen rajavartioston ja muut virkamiehet, miliisit, armeijan henkilöstön, näiden perheet ja viiteryhmät Rajajoen itäpuolelle palvelemaan Venäjän Federaatiota, kuten he tekevät tälläkin hetkellä. ProKarelian arvio:
Karjalaan jäisi 200 000 asukasta.
VISIO 3 - SUURIN OSA MUUTTAA POIS
Karjala palautuu. Edellä maininnut virkamieskunta viiteryhmineen siirtyy palvelemaan isänmaataan uusvanhan rajan tuntumaan. Lisäksi muualta Venäjältä, Ukrainasta tai Valko-Venäjältä vuoden 1944 jälkeen siirretty väestö ainakin osittain palaa alkuperäiselle kotiseudullensa. Suuri osa nuorisosta näkee tilaisuutensa tulleen ja muuttaa houkuttelevaan Pietariin tai Petroskoihin.
Karjalaan jää 100 000 asukasta tai alle.
VISIO 4 - LÄHES KAIKKI MUUTTAVAT POIS
Karjala palautuu. Kaikki kohdan kolme ihmiset muuttavat pois, ja lisäksi Venäjä evakuoi puolipakolla muutkin pois. Vain harvat eläkeläiset, aktiiviset nuoret aikuiset tai suomensukuiset vastustavat pakkoevakuointia ja jäävät Karjalaan.
Karjalaan jää 10 000 asukasta.
KARJALAN NYKYASUKKAIDEN KOHTALOITA
Jos Karjala palautuu, sinne jää asukkaita. Tarkastellaan visio 2:n mukaista skenaariota, jossa Karjalaan jää 200 000 nykyasukasta. Mitä sitten tapahtuu?
Visio 1 - kaikki jäävät paikalleen
Tässä visiossa Suomen yhteyteen liitetty Karjala (raja siirretään uusvanhalle paikalleen) avaa nykyisen rajan, jonka yli saa esteettömästi liikkua kaikista sen nykyisistä kohdistaan.
Kukaan nykyasukas ei muuta nykyisen Suomen alueelle, jolloin mikään ei väestöllisesti muutu nykyisen Suomen alueella.
Suomeen palautettava Karjala on tällöin 200 000 asukkaan alue, jonka väestöntiheys on 7,4 asukasta neliökilometrillä. Se on huomattavasti harvemmin asuttu kuin nykyinen Suomi (16 asukasta neliökilometrillä), puhumattakaan samojen leveysasteiden Suomesta (noin 30-40 asukasta neliökilometrillä).
Suomeen liittyy siis harvaan asuttu alue, jonne mahtuu moninkertainen muu väestö, jotta päädyttäisiin samaan väestöntiheyteen kuin missä nykyinen Suomi on.
Visio 2 - muuttoja Suomen sisällä 50/50
Karjalan palauduttua 100 000 asukasta jää Karjalaan. Tällöin Suomeen liittyy alue, jossa väestöntiheys on enää 3,7 asukasta neliökilometrillä.
Muun Suomen alueelle tulee 100 000 asukasta. Näiden ihmisten vaikutus nykyisen Suomen väestöntiheyteen on 0,3 asukasta neliökilometrillä. Suomen asukastiheys muuttuisi siis 16 + 0,3 = 16,3 asukasta neliökilometrillä.
Jokaista nykyiseen Suomeen muuttavaa nykyasukasta vastaisi 52 suomalaista. Sadan satunnaisen suomalaisen joukossa olisi siis kaksi Karjalan nykyasukasta.
Jos nämä asukkaat jakaantuisivat tasan jokaiseen Suomen kuntaan (ennen vuodenvaihteen kuntaliitoksia), jokaiseen kuntaan tulisi noin 240 Karjalan nykyasukasta. Pienissä kunnissa he olisivat näkyvä väestönosa, kaupungeissa heitä ei erottaisi katukuvassa.
Jos väestö jakautuisi suhteessa kaupungin tai kunnan asutukseen, Helsinkiin riittäisi runsaat 10 000 Karjalan nykyasukasta, Tampereelle noin 4200 asukasta.
Visio 3 - kaikki nykyasukkaat nykyiseen Suomeen
Jos Karjalan palauduttua kaikki nykyasukkaat siirtyisivät nykyisen Suomen puolelle, lukemat voidaan kertoa kahdella edellisestä tarkastelusta. Kussakin sadan suomalaisen joukossa olisi neljä Karjalasta siirtynyttä nykyasukasta.
Karjalassa tilanne olisi dramaattisempi. Koko Viipuri tyhjenisi täysin. Kaikki vanhat kaupunkiasunnot voitaisiin palauttaa alkuperäisille omistajilleen. Kaikki tontit olisivat palautettavissa alkuperäisomistajille.
Karjala "palautuisi tyhjänä", mutta muu Suomi joutuisi asuttamaan 200 000 asukasta.
Visio 4 - paikalleen, nykyiseen Suomeen, EU:n alueelle 33 / 33 / 33
Tässä vaihtoehdossa kolmasosa nykyisistä asukkaista painuisi saman tien Ruotsiin, Saksaan, Portugaliin, Maltalle, mihin kukin haluaisikin. Tällöin Karjalaan jäisi vain 66 000 asukasta, ja Karjalan väestöntiheykseksi jäisi 2,5 asukasta neliökilometrillä. Nykyisen Suomen väestöntiheyden lisäys olisi 0,2 asukasta neliökilometrillä. Muihin EU-maihin "katoaisi" loput.
Vaikutukset niin Karjalassa kuin nykyisen Suomen alueella olisivat mahdollisimman vähän dramaattisia. Karjala jäisi asutetuksi ainakin osittain, mikä ylläpitäisi pienimuotoista yritystoimintaa päivästä 1 alkaen. Vaikutus nykyiseen Suomeen olisi minimaalinen - kutakin sataa satunnaista asukasta kohti olisi vain yksi uusi asukas.
Visio 5 - kaikki nykyasukkaat EU:n alueelle
Voisi olla myös teoriassa mahdollista, että Karjalan nykyasukkaat tuntisivat olonsa parhaimmaksi siirtymällä mahdollisesti lämpimämpiin tai muuten ystävällisempiin EU-maihin.
Niinpä esimerkiksi tasaisesti jaettuna kuhunkin EU-maahan riittäisi noin 8000 Karjalan nykyasukasta.
Tai jos nykyväestö jaettaisiin tasaisessa suhteessa EU:n alueelle väestösuhteessa, silloin yhtä nykyasukasta kohti olisi 2500 EU-kansalaista.
Visio 6 - jokin edellämainituista
Kuten konkreettinen matemaattinen tarkastelu todistaa, Karjalan nykyasukkaiden tulevaisuus Karjalan palautuksen jälkeen ei näyttäisi muodostuvan dramaattiseksi missään tapauksessa.
Yhdessäkään vaihtoehdossa eivät Karjalan nykyasukkaat muodosta ylivoimaista rasitetta minkään tarkastelualueen resursseille, ei Karjalan, ei nykyisen Suomen eikä EU-alueen.
Erilaisten ihmisten yksilölliset ratkaisut Karjalan palauduttua johtaisi johonkiin laskennalliseen suhteeseen kolmen mahdollisen asuinalueen välillä.
On myös mahdollista, että Karjalan nykyasukkaista jäisikin reilusti alle 200 000 Suomen (ja EU:n alueelle). Tällöin tilanne olisi vieläkin vähemmän dramaattinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)