Karjalan lyhyt historia

HISTORIA on siinä mielessä haastava tieteenala, että sen pitäisi olla tasapuolista, tarkkaa ja tieteellistä. Sen täytyisi lisäksi pystyä luomaan kokonaiskuvia - poikkitieteellisesti.

Karjalan historiaa vääristää myytti, jonka mukaan "voittaja kirjoittaa historian". Näinhän ei saa olla, vaan historian on oltava rehellinen kokonaiskuva. Tarvitaan makrotaso, joka levittyy mikrotason tapahtumien yläpuolelle. Makrotasoa voisi edustaa suurvaltojen laajentumispolitiikka, mikrotasoa esimerkiksi jatkosodan aikaiset yksittäiset teot Itä-Karjalassa.

KARJALAN MAKROTASON HISTORIA - lyhyt oppimäärä

Venäjä on laajentanut valtapiiriään länteen, ja aika ajoin kohdannut Ruotsin kuningaskunnan itäsuuntaisen laajentumishalun. Karjalasta on sodittu, ja rajoja on sovittu.

Suomi nousi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon vuodesta 1812, jolloin aiemmin joko Ruotsin kuningaskunnan tai Venäjän keisarikunnan verotettavana ollut Karjalan alue eli niin sanottu Vanha Suomi tai Viipurin lääni liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Karjala eli Viipurin lääni on kuulunut Suomeen vuodesta 1812. Kuopion läänin vuonna 1940 pakkoluovutetut alueet ovat kuuluneet keskeytyksettä Suomen "suuriruhtinaskuntaan" jo Ruotsin vallan ajalla, siis ennen vuotta 1812.

Venäjän vallankumous 1917 kaatoi keisarillisen tsaarinvallan. Venäjän imperiumista irtautui Suomi, puolalaisia alueita sekä kaikki ne 14 myöhemmin neuvostotasavaltoina tunnettua aluetta. Näihin kuuluivat Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina.

Venäjän vallankumoukselliset halusivat maailmanvallankumousta. He halusivat liittää neuvostohallinnon alle ensin kaikki Venäjän keisarikuntaan kuuluneet alueet. Myös muissa lähiulkomaissa, muun muassa Saksassa, eläteltiin toiveita kommunistisesta vallankumouksesta.

Useimmissa Venäjään aikaisemmin kuuluneissa maissa toteutui punaisten vallankumous, joka myös johti juuri itsenäistyneen maan uudelleen liittämiseen venäläiseen imperiumiin, tällä kertaa punaiseen imperiumiin, Neuvostoliittoon.

Venäjästä erilleen jäivät Suomi, Baltian maat, itäinen Puola ja Bessarabia. Ne jatkoivat itsenäisinä valtioina tai alueina.

Suomessa vallankumousta yrittäneet punajohtajat pakenivat Neuvosto-Venäjälle, jossa he työskentelivät hautoen muun muassa Suomen hävityn vapaussodan revanssia. He perustivat Moskovassa Suomen Kommunistisen Puolueen.

Vuonna 1920 vahvistettiin jo 1812 Suomelle vakiintuneet rajat. Petsamo liitettiin Suomeen pitkäaikaisen yhteisymmärryksen perusteella. Sopimusteksti on täällä.

Neuvostoliitto jatkoi maailmanvallankumoukseen pyrkimistä monin eri tavoin. Komintern oli kattojärjestö maailmanvallankumouksen toteuttamisessa.

Vuonna 1939 Stalin alkoi lähestyä kansallissosialistista Saksaa. Syntyi runsaasti sopimuksia, jotka on koottu tänne. Elokuussa solmittu hyökkäämättömyyssopimus sisälsi salaisen lisäpöytäkirjan, jonka mukaan Suomi, Baltian maat, itäinen Puola ja Bessarabia kuuluisivat Neuvostoliiton etupiiriin.

Saksa ja Neuvostoliitto aloittivat pian tämän jälkeen sotilaalliset toimet omien etupiirialueittensa liittämiseksi alueisiinsa.

Näistä alueista Baltian maat, itäinen Puola ja Bessarabia liitettiin sittemmin kokonaan Neuvostoliittoon.

Suomeen Neuvostoliiton laajentumispolitiikkaa toteuttava puna-armeija hyökkäsi 30.11.1939. Syttyi verinen talvisota, joka tuomittiin Kansainliiton taholta. Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta.

Talvisota rikkoi rajasopimukset ja hyökkäämättömyyssopimukset, jotka solmittiin 1932 ja 1934.

Talvisodan seurauksena diktaattori Stalin vaati Suomelta Karjalan sekä muita alueita. Vaadittu alue oli laajempi kuin mihin hyökkäävä puna-armeija oli edennyt.

Jatkosota syttyi Neuvostoliiton ja Suomen välille sen jälkeen, kun Neuvostoliiton pommikoneet olivat pommittaneet Suomen kaupunkeja. Sitä ennen Saksa oli aloittanut Operaatio Barbarossan Neuvostoliittoa vastaan Keski-Euroopasta.

Suomi liitti talvisodassa anastetut alueet Suomen osiksi 6.12.1941. Itä-Karjalassa Suomi ylläpiti miehityshallintoa mutta ei liittänyt aluetta Suomeen.

Jatkosodan lopussa rajaa siirrettiin Karjalan osalta talvisodan jälkeiselle paikalleen.

Melkein 500 000 Karjalan asukasta joutui pakenemaan kotiseudultaan sodan, levottomuuksien ja lopulta Stalinin hirmuhallinnon aiheuttaman pelon takia. Rajat suljettiin.

Karjalaan ei saanut matkustaa ollenkaan 1944 - 54. Sen jälkeen Karjalan Kannaksella oli sallittua pysähtyä lähinnä Viipurissa ja Terijoella Leningradin-matkojen yhteydessä.

Muu Karjala oli käytännössä suljettua ja kiellettyä aluetta vuosina 1944 - 89.

Karjalan-matkailu alkoi joskus vuoden 1989 tienoilla. Se on ollut lähes täysin vapaata viime vuosiin saakka, jolloin rajavyöhyke on laajentunut entisestään.

Karjala on pysynyt Venäjän osana. Keskustelu Karjalan palauttamisesta on pysynyt vilkkaana netin keskustelupalstoilla, mutta painettu media on enimmäkseen vaiennut asiasta.

Karjalassa venäläinen hallinto on nähnyt rappiota ja raunioita, joita on syntynyt tasaiseen tahtiin vuoden 1991 jälkeen. Alueen väestömäärä on vähentynyt, ja monet kylät ovat kuolemassa. Alueella on rakennettu yksityisiä huviloita, ja muun muassa Viipuriin on noussut useita kerrostaloja. Teollisuus ja maatalous on kuitenkin vain murto-osa neuvostoaikaisesta.

Karjala - mikä Karjala?

Karjala on maantieteellinen alue.

Karjala ei ole "mennyttä aikaa", "nostalgiaa" tai "elämöintiä".

Karjalan voi helposti jakaa kolmeen historiallisesti ja leimallisesti erilaiseen alueeseen.

1) Suomen alueella olevat kaksi maakuntaa, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala. Nämä maakunnat eivät millään tavalla kuulu tämän blogin piiriin.

2) Suomen tasavallan väkivallan ja aggression seurauksena uhkavaatimusten takia pakolla luovutettu alue. Tämä Karjala on tämän blogin keskeisin maantieteellinen alue: luovutettu Karjala tai "palautettava Karjala".

3) Itäinen Karjala, Itä-Karjala, Venäjän Karjala. Etnisen karjalaisen heimon (tai heimojen) ikiaikaisesti asuttama alue, joka on käytännössä aina ollut osa joko Venäjää tai Neuvostoliittoa. Itä-Karjalan maantieteellinen alue on mukana blogin tarkastelussa mutta vain sekundäärisesti.

LUOVUTETUN KARJALAN MÄÄRITELMÄ

Luovutettua Karjalaa voi määritellä eri tavoin. Tässä hallinnollinen määritelmä:

- 3 kaupunkia
- 2 kauppalaa
- 39 kokonaan luovutettua kuntaa
- 19 osittain luovutettua kuntaa.

Pinta-alaltaan Karjala voidaan määritellä näin:

Pakkoluovutetun Karjalan kokonaispinta-ala: 26 915,18 km2

josta

Viipurin läänin alueet: 24 738,82 km2
Kuopion läänin alueet: 2 176,36 km2

Maapinta-alaa pakkoluovutettiin seuraavasti:

Viipurin läänistä: 22 973,34 km2
Kuopion läänistä: 2 007,63 km2

Nykyisen hallinnon perusteella Karjala voidaan luokitella kolmeen ryhmään:

Leningradin oblastin Karjala (enin osa Karjalan Kannasta)
Pietarin kaupungin hallinnoima Karjala (Terijoki, osia Uudestakirkosta)
Karjalan tasavallan Karjala (Laatokan Karjala ja Raja-Karjala)